Lukijat luottavat Kehitys-Utveckling-lehteen

Ulkoministeriön julkaisema Kehitys-Utveckling-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä monipuolinen lukupaketti. Edellisen, viitisen vuotta sitten tehdyn, lukijakyselyn perusteella tiedettiin, että lehden lukijat – kehitysyhteistyöasioista kiinnostuneet ihmiset, opettajat, toimittajat, kehitysyhteistyön ammattilaiset sekä päättäjät – pitävät lehteä hyödyllisenä ja luotettavana. Halusimme kuitenkin päivittää lukijoiden tämän hetken tuntemukset ja odotukset ja samalla selvittää tarkemmin lehden verkkosisällön mahdollisia kehitystarpeita. 

Legendium toteutti kesällä 2021 Kehitys-lehdelle kattavan lukijatutkimuksen, jossa kartoitettiin lukijoiden lukutottumuksia sekä arvioita lehdestä ja sen sisällöistä. Lisäksi halusimme kuulla lukijoiden kokemuksia Kehityslehden verkko- ja somekanavien käytettävyydestä.

Lehden parissa viihdytään

Kyselyn perusteella Kehitys-Utveckling-lehden lukijat pitävät sisältöjä mielenkiintoisina, ja lehteä arvostetaan hyödyllisenä kehityspolitiikan ja -yhteistyön tietolähteenä. Kiinnostavimmiksi sisällöiksi lukijat nimesivät tiiviit ajankohtaisartikkelit sekä pidemmät perusteelliset artikkelit ja infografiikkasivut. Aihealueista esiin nousivat muun muassa ihmisoikeudet, naisten ja tyttöjen asema, luonnonvarat ja ympäristö sekä globaali eriarvoisuus. Nuorempia lehden lukijoita kiinnostivat myös video- ja podcast-sisällöt. 

Kyselyn tuloksista nousi esiin, että lehteä luetaan ahkerasti, ja 39 prosenttia vastanneista arvioi viettävänsä lehden parissa 30–60 minuuttia ja 13 prosenttia jopa yli 60 minuuttia. Tulos on erinomainen, kun verrataan sitä esimerkiksi Kansallisen mediatutkimuksen* tietoihin, joissa tuoreimman julkaistun lehtitutkimuksen mukaan maksullisen aikakauslehden lukemiseen käytetään keskimäärin 43 minuuttia. 

Selkeitä kehityskohteita lukijatutkimuksen avulla

Kehitys-lehden printtilehti riittää valtaosalle lukijoita, vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista lukijoista sanoo lukevansa Kehityslehteä verkkosivustolta ja seitsemän prosenttia sekä printistä että verkosta. Sosiaalisen median kanaviin kuitenkin toivotaan informatiivista, osallistavaa ja keskusteluun virittävää otetta ja sisältöä. Saatujen vastausten perusteella tarkoitus onkin lisätä Kehitys-lehden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa hyödyntämällä aiempaa vahvemmin eri sisältömuotoja ja erilaisia julkaisutyyppejä ja kannustaa lukijoita kommentoimaan ja osallistumaan sillä tavoin sisällöntuotantoon. 

Ulkoministeriön kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikön päällikkö Ville Cantell sanoo erittäin myönteisten arvioiden ilahduttaneen. Lukijoiden antama yleisarvosana 4,2 (asteikolla 1–5) ja lehden luotettavuudesta annettu arvosana 4,4 kertovat, että lehteä tehdään lukijoita arvostaen ja kuunnellen.

– Ajatuksenamme on seuraavaksi panostaa erityisesti lehden verkkopuolen ja sosiaalisen median kehittämiseen. Uskon, että näiden kautta voimme tavoittaa vielä uusia lukijoita. Olemme jo aloittaneet työn analysoimalla jokaista sosiaalisen median kanavaamme. Kuten tiedetään, jokainen some-kanava on erilainen. Se mikä toimii yhdessä, ei välttämättä toimi toisessa. Tarkoituksena on, että Kehitys-lehti on jatkossa entistä kiinnostavampi ja puhuttelee ihmisiä paremmin myös sosiaalisessa mediassa.

Kysy lisää miten sinun yrityksesi voisi hyödyntää lukija- ja käyttäjätutkimuksia printti- ja verkkosisältöjen kehittämiseen:

Markku Selander, markku.selander(at)legendium.fi, puh. +358 50 542 5998

*Lähde: Kansallinen mediatutkimus KMT 2021 (www.mediaauditfinland.fi)