/// Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu kasvun ja kehittymisen työkaluna

Palvelujen ihmislähtöinen kehittäminen on yhteissuunnittelua palvelujen loppukäyttäjien kanssa. Yhteissuunnittelua leimaa holistisuus ja iteratiivisuus.

Ihmisten nostaminen keskiöön palvelukehityksessä tarkoittaa käytännössä heidän arkensa parempaa ja syvempää ymmärtämistä. Tätä ymmärrystä voidaan lisätä muotoilun menetelmillä kuten haastatteluilla, kyselytutkimuksilla, havainnoimalla ja itsedokumentoinnin avulla.

Mitä hyötyä on palvelumuotoilusta?

Palvelumuotoilun (pamun) avulla voidaan saavuttaa lukuisia suoria ja välillisiä liiketoimintahyötyjä. Liiketoimintahyötyjä voidaan tarkastella taloudellisesta näkökulmasta, markkinanäkökulmasta, sisäisten prosessien näkökulmasta sekä työkulttuurin ja osaamisen näkökulmasta.

Muotoiluajattelusta ammentava ja muotoilun menetelmiä hyödyntävä kehittämisote poikkeaa perinteisestä liiketoiminnan kehittämisestä muun muassa siinä, että lopputuloksena saadaan parhaiden asiantuntijoiden yhdessä tuottama kokonaisuus tai näkemys. Parhaita asiantuntijoita palvelumuotoiluprojekteissa ovat asiakkaat ja henkilöstö yhdessä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Palvelumuotoilun projekteissa lopputulos ei myöskään edusta jo etukäteen määriteltyä näkemystä, vaan oppimista tapahtuu koko prosessin ajan.

Palvelumuotoilun avulla voidaan ratkaista:

  • Palvelujen konseptointi 
  • Palvelun tuotteistaminen
  • Uuden liiketoiminnan kehittäminen
  • Palvelun kaupallisen menestyksen parantaminen
  • Asiakaskokemuksen kehittäminen
  • Asiakasymmärryksen parantaminen

Legendiumin pamu-palvelut

  • Palvelumuotoilun projektit
  • Konsultointi
  • Valmennus

Palvelumuotoilun projektit

Palvelumuotoilun kohteena on usein tuotekehitysprosessi, palvelu, palveluidea tai toimintatapa. Legendiumin moniammatillinen tiimi kulkee asiakkaan rinnalla läpi erimittaisia muotoiluprojekteja ja tukee jo muotoiltujen palvelujen jatkuvaa kehittämistä, uudelleen ajattelua ja tiedonhankintaa.

Palvelumuotoilun projekteissa asiakaslähtöinen kehittäminen etenee seuraavasti:

  1. Käyttäjien osallistaminen palvelun määrittämiseen tarpeiden ja päämäärien pohjalta, nykytilan kartoitus ja yhteinen näkemys palvelun kehittämistarpeesta
  2. Vaihtoehtoisten konseptien luonti ja konseptin valinta
  3. Prototyyppi ja testaus – ratkaisun toteutus ja kokonaiskonsepti
  4. Mittareiden asettaminen ja seuraaminen